Osaaja 2016 -seminaaria odotellessa

Vaikka kesä on vasta aluillaan, on hyvä fiilistellä syksyn Osaaja 2016 -seminaarilla ja sen pääpuhujalla, Arman Alizadilla:

• Arman Alizad - Saako ja pitääkö unelmoida? https://www.youtube.com/watch?v=3yVeqTAVkXg
• Arman Alizad - Mistä sinun tarinat kumpuavat? https://www.youtube.com/watch?v=wyvrQ7DPo4s
• Arman Alizad - Minkä sanoman haluat välittää yleisölle? https://www.youtube.com/watch?v=8baAXTl6TxQ

Osaajia tarvitaan aina!

- Antti

Ystäväkampanja 2016 - Suosittele LTA:n jäsenyyttä!

Whoop! Se on taas täällä, nimittäin LTA:n ystäväkampanja vuosimallia 2016! Tee siis ystävälle ja/tai työkaverille palvelus ja suosittele LTA:n jäsenyyttä! Jos ystäväsi liittyy LTA:n jäseneksi kampanja-aikana 14.2.–31.3.2016, saatte molemmat S-ketjun 50 euron lahjakortin, jonka voitte käyttää johonkin kivaan joko yhdessä tai erikseen!

LTA on liiketalouden osaajien oma edunvalvontajärjestö, joka panostaa toiminnassaan erityisesti henkilökohtaiseen palveluun niin työsuhdeneuvonnassa kuin muissakin palveluissa. Pirstaloituneessa työelämässä on jokaisen jäsenen tilanne usein erilainen ja toiveet sekä tarpeet neuvontapalveluillekin yksilölliset. Tämän vuoksi LTA:sta saa neuvontaa ja tukea työpaikasta, koulutustaustasta tai (työehto)sopimuksesta riippumatta. LTA:sta saa paitsi asiantuntevaa työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvavakuutuksen, myös työttömyysturvan JATTK-työttömyyskassan kautta sekä koulutusta ja tietoa työelämän muutoksista. Kannattaa siis suositella!

LTA:n jäseneksi voi liittyä kätevästi täällä: http://www.liiketaloudenliitto.fi/jasenyys/liittymislomake

PS. Kampanja koskee LTA:n varsinaisia jäseniä sekä varsinaiseksi jäseniksi liittyviä uusia jäseniä. 

Kesäsarja: Mitä jos sairastun, kuinka pitkään saan palkkaa?

Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

Mikäli työntekijän työkyvyttömyys johtuu muusta kuin sairaudesta tai tapaturmasta, ei työntekijällä ole oikeutta sairausajan palkkaan. Esim. jos kauneusleikkaukselle ei ole lääketieteellistä perustetta, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa leikkaukseen ja leikkauksesta toipumiseen käytetystä ajasta. Työntekijän työkyvyttömyyttä arvioidaan työntekijän työsopimuksen mukaisen työn perusteella. Jos esim. istumatyötä tekevälle henkilölle tapahtuu jalkaan sattuva tapaturma, saattaa hän vammastaan huolimatta olla kykeneväinen tekemään työtään.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavana selvityksenä pidetään lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökunnan antamaa todistusta. Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, millaista selvitystä työntekijältä edellytetään sairauspoissaolotilanteissa. Joissain työpaikoissa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan lääkärintodistus vaaditaan vasta kolmen sairauspäivän jälkeen. Selvitä, mikä on oman työpaikkasi käytäntö sairauspoissaolotilanteissa, ja miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle. Kaikki työnantajat eivät hyväksy esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla tapahtuvaa ilmoittamista poissaolosta. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.  Esteen sairausajan palkan maksulle saattavat muodostaa esim. tilanteet, joissa työntekijä tappelee vapaa-aikanaan, ja loukkaantuu tässä yhteydessä tai jos työntekijä syyllistyy rattijuopumukseen ja aiheuttaa tässä yhteydessä itselleen työkyvyttömyyden.

Useimpien alojen työehtosopimuksissa on määräyksiä merkittävästi lakisääteistä pidemmältä ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Selvitä oman alasi työehtosopimuksesta määräykset sairausajan palkanmaksusta.  Sairausajan palkanmaksusta on voitu sopia lakisääteistä paremmin myös työsopimuksessa. Jos alalla ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, kannattaa lakisääteistä pidemmältä ajalta maksettavasta sairausajan palkasta sopia jo työsopimuksessa.

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Kesäsarja: Kuluuko minulta lomapäiviä, jos sairastun lomani aikana perjantaina?

Vuosilomalaki oikeuttaa vuosiloman siirtoon, jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Loman siirtoa on pyydettävä, ja työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista. Selvitä, mikä on työpaikkasi käytäntö, eli edellyttääkö työnantaja lääkärintodistuksen toimittamista jo heti ensimmäiseltä sairauspäivältä. Esimerkiksi jos sairastut kesken lomaasi perjantai-iltana, ja ilmoitat tästä työnantajallesi, sekä toimitat työnantajan tätä edellyttäessä lääkärintodistuksen, ei lauantai ja tätä mahdollisesti seuraavan viikon lomapäivät kulu sairausloman aikana.

Milloin voin pitää sairauden vuoksi siirretyt lomapäiväni?

Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on annettava kesälomakaudella (eli syyskuun loppuun mennessä), ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana, ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.

Työnantaja päättää siirretyn loman ajankohdan. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Kesäsarja: Mitä kannattaa huomioida, jos olen tekemässä toimitusjohtajasopimusta?

Toimitusjohtajaa pidetään oikeuskäytännössä vakiintuneen tulkinnan mukaisesti osakeyhtiölain perusteella yhtiön toimielimenä. Näin ollen toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa. Käytännössä siis toimitusjohtajan osalta ei tule noudatettavaksi muutoin työntekijöiden osalta noudatettavat työelämää koskevat lainsäännökset, kuten työsopimuslaki, jos tästä ei ole erikseen sovittu sopimuksella.

Vaikka toimitusjohtaja ei ole työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa osakeyhtiöön,  työntekijän eläkelakia sovellettaessa työntekijään rinnastetaan tietyin edellytyksin osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö. Myös tapaturmavakuutuslakia sovelletaan myös toimitusjohtajaan, paitsi jos osakeyhtiön toimihenkilö joko yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta.

Toimitusjohtajasopimuksessa on syytä olla mainittuna ainakin sopimusosapuolet, toimen aloittaminen ja tehtävänkuvaus, mahdolliset sivutoimet, työaika, palkkaus, luontoisedut, bonukset, optiot, eläke-etuudet, vakuutukset, lomaoikeudet, sairausajan palkka, matkakustannusten korvaukset, salassapitovelvoitteet, kilpailunrajoitukset, keksinnöt, irtisanomisaika sekä erillinen erokorvaus. Toimitusjohtajan sopimuksen päättämiseen ei tarvita mitään työsopimuslain mukaisia perusteita, joten osapuolet voivat vapaasti sopimuksella sopia toimitusjohtajasopimuksen päättämiseen liittyvistä menettelyistä. Toimitusjohtajasopimusta tehtäessä on siis syytä olla erityisen tarkkana, sekä tarvittaessa tarkastaa sopimus etukäteen liiton toimistossa.

LTA:n jäsenilleen tarjoama oikeusturvavakuutus ja sen tarjoama turva ei koske toimitusjohtaja-asemassa olevaa, oikeusturvavakuutus korvaa ainoastaan työsuhteesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja.

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Kesäsarja: Työntekijän lojaliteettivelvoite

Mitä lojaliteettivelvoite tarkoittaa?

Työsopimuksen tekeminen perustuu molemminpuoliseen sopimiseen. Sopimisessa yleisenä lähtökohtana on se, että osapuolten toimissa huomioidaan ainakin jonkinasteisesti toisen sopijapuolen tärkeitä etuja. Työsopimuksella työntekijä sopii työnantajansa kanssa työn tekemisestä palkkaa vastaan työnantajansa työn johdon ja valvonnan alaisena. Samalla työntekijä ja työnantaja tulevat toisiaaan kohtaan sidotuiksi eri työsuhteen ehtoja sääntelevien lakien, kuten työsopimuslain piiriin. Työnantajaa velvoittaa omalta osaltaan, palkanmaksun lisäksi,  työsopimuslain säännösten perusteella velvoite edistää suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tämä velvoite voi käytännössä tarkoittaa esim. kehityskeskusteluiden käymistä ja erilaisia kehittämispäiviä. Työntekijää taas velvoitetaan työsopimuslain säännösten perusteella välttämään toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Yleinen lojaliteettivelvoite alkaa työsopimuksen solmimisesta, ja kestää työsuhteen päättymiseen saakka. Käytännössä tämä velvoite voi tarkoittaa esimerkiksi velvollisuutta välttää raaka- ja tarveaineiden tuhlausta.

Rikonko lojaliteettivelvoitettani, jos arvostelen työnantajaani vapaa-ajalla

Lojaliteettivelvoite on työsopimuslain perusteella työntekijälle seuraava yleisvelvoite, joka velvoittaa työntekijää myös vapaa-ajalla. Mitään tyhjentävää määrittelyä ei voi etukäteen tehdä sen suhteen, mikä kuuluu lojaliteettivelvoitteeen piiriin, ja minkä suhteen työntekijällä taas on yleisesti muuten sananvapautensa perusteella ilmaisuvapaus. Lähtökohtana kuitenkin on se, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä sijoittuu organisaation sisällä, sitä kriittisempää on arviointi sen suhteen, onko työntekijä rikkonut lojaliteettivelvoitettaan. Selvää on, että työntekijän tulee esimerkiksi jättää ilmaisematta paikkansapitämättömät, yrityksen kannalta haitalliset lausunnot.

Oikeuskäytäntöä lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta on suhteellisen vähän. Eräässä työtuomioistuimen ratkaisussa (TT 2011-17) on työntekijän lojaliteettivelvoitetta arvioitu seuraavasti "Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta.

Työntekijä oli siten toiminnallaan rikkonut työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalta ei näissä olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla oli ollut tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen."

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Kesäsarja: Esimiestehtävät ja alaisten arvostelu

Toimin esimiestehtävissä. Minkä verran minun täytyy sietää alaisteni minuun kohdistamaa arvostelua?

Työntekijälle on jo perustuslain tasolla turvattuna sananvapaus, eli vapaus ilmaista oma mielipiteensä. Esimieheen kohdistuva kritiikki saattaa olla esimieheen henkilönä kohdistuvaa tai esimiehen toimintaan kohdistuvaa. Henkilöön kohdistuvaa kritiikki on silloin, jos arvostellaan esimerkiksi esimiehen ulkonäköä, persoonaa tai harrastuksia. Henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä on arvioitava sananvapauden näkökulmasta kriittisemmin kuin esimiehen toimintaan kohdistuvaa kritisointia, jossa arvioidaan esimiehen toimia työtehtävien hoitoon liittyen. Useat normit sääntelevät sitä, miten työntekijän tulee käyttäytyä työpaikallaan. Työntekijän velvoitteista on säädetty työsopimuslaissa, työturvallisuuslaissa. Joitakin työntekijän moitittavia toimia on myös rikosoikeuden nojalla sanktioitu.

Työsopimuslain perusteella työntekijän ns. alaistaitoihin kuuluu lojaliteettivelvoite. Lojaliteettivelvoitteen nojalla työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Joissain tilanteissa liiallisuuksiin menevän kritiikin voidaan tulkita rikkovan työntekijän lojaliteettivelvoitetta, ja saattaa muodostaa esimiehelle jopa oikeuden varoituksen antamiseen.

Työturvallisuuslaki edellyttää työntekijältä asiallista käyttäytymistä työpaikalla. Työturvallisuuslain mukaisesti työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.  Kunnianloukkauksesta (joka on rikoslaissa tuomittu teko) on kyse silloin, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Esimiehestä ei saa esittää esim. sosiaalisessa mediassa esittää väitteitä, jotka saattaisivat tulla arvioiduksi kunnianloukkauksena.

Yleisesti ottaen esimiestasolla toimivan tulee olla valmis sietämään ainakin tiettyyn rajaan asti enemmän kritiikkiä kuin tavallisessa työntekijäasemassa olevan henkilön.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan aseta mitään tarkkoja rajoja hyväksyttävälle toiminnalle, vaan rajoja harkitaan tapauskohtaisesti.

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Loppuvuoden jäsenkamppis!

Heinäkuusta eteenpäin LTA:n jäsenyyttä kannattaa jälleen suositella!

Suosittelun kautta liittynyt uusi jäsen ja jäsenyyttä suositellut LTA:n jäsen saavat molemmat 20 euron S-ryhmän lahjakortin*, jolla voi vaikka mennä kimpassa jäätelökahveille tai tehdä muuten jotain kivaa yhdessä! Kannattaa myös muistaa, että heinäkuun alun jälkeen liittyneiden uusien jäsenten loppuvuoden jäsenmaksu on vain puolet koko vuoden jäsenmaksusta.

*Lahjakortit lähetetään, kun sekä suosittelijan että suosittelun kautta liittyneen jäsenmaksut ovat kokonaisuudessaan maksettuina. Kampanja koskee vain varsinaisia jäseniä.

Vappu on työn juhla, mutta työelämä on harvoin pelkkää vappua!

Tee ystävälle ja/tai työkaverille palvelus ja suosittele LTA:n jäsenyyttä! Jos ystäväsi tai työkaverisi liittyy LTA:n jäseneksi Vappuun eli 1.5.2015 mennessä, saatte molemmat S-ketjun 50 euron lahjakortin, jonka voitte käyttää johonkin kivaan joko yhdessä tai erikseen. Lahjakortin voi käyttää myös iloisen vapun viettoon!

Jäseneksi liittyminen käy helposti LTA:n sivuilla olevalla lomakkeella.

Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma edunvalvontajärjestö, joka on panostaa toiminnassaan erityisesti henkilökohtaiseen palveluun niin työsuhdeneuvonnassa kuin muissakin palveluissa. Työelämän muututtua jokseenkin pirstaleiseksi, on myös jokaisen jäsenen tilanne usein erilainen ja toiveet sekä tarpeet neuvontapalveluiden suhteen yksilölliset. Tämän vuoksi liiketalouden osaajat saavat LTA:sta palvelua, neuvontaa ja tukea työpaikasta, koulutustaustasta tai (työehto)sopimuksesta riippumatta. Liiton kautta saa paitsi asiantuntevaa työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvavakuutuksen, myös työttömyysturvan JATTK-työttömyyskassan kautta sekä palkkaneuvontaa, koulutusta ja tietoa työelämän muutoksista. LTA:n kautta on mahdollista halutessaan päästä myös vaikuttamaan työelämän tulevaisuuteen, kannattaa siis suositella!

Lue lisää liitosta, jäsenyydestä ja suosittelukamppiksesta täältä ja ennen kaikkea hauskaa vappua!

Stereotypiat esteenä uralla etenemiseen

When professional women have children, they often find themselves running into a wall: their commitment and competence are questioned, and opportunities start drying up. When researchers gave subjects identical resumes except for one detail—one mentioned "membership in the PTA"—the mothers were 79% less likely to be hired and held to higher performance and punctuality standards. In this video Joan Williams takes on one of the most potent forms of gender bias, the maternal wall, and how we can educate people about these stereotypes—and start breaking them. #LeanIn
Posted by Lean In on Monday, 6 April 2015

Äitiys ei ole este naisten työuralla etenemiseen, vaan siihen liittyvät stereotypiat. Stereotypioiden sitkeä olemassaolo vaikeuttaa usein myös tasa-arvon todellista kehittymistä. Kun työssäkäyvät naiset saavat lapsia, suuri osa huomaa työelämässä eteensä nousseen seinän: heidän sitoutuneisuuttaan työhön ja kyvykkyyttä ottaa vastaan haasteellisimpia tehtäviä kyseenalaistetaan ja uusia uramahdollisuuksia tarjotaan entistä harvemmin. Nainen, jolla on lapsia tai joka on "siinä iässä" voi jäädä myös valitsematta uuteen tehtävään. Osa kohtaa myös ennakkoluuloja äidin sitoutuneisuudesta lapsia kohtaan, koska hän haluaa käydä töissä. Ilmiö ei suinkaan ole suomalainen, vaan laajalti globaali. Tässä videossa aiheesta puhuu professori Joan Williams. Hän esittää myös näkökulmansa siihen, miten stereotypioita voidaan murtaa ja tilannetta muuttaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Video on englanninkielinen.

Tampereen seudun ammattiopiston Henriikka Riihitupa on Vuoden Nuori Merkonomi 2014

Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailun raati kokoontui mittavan haasteen edessä, kun ryhtyivät asettamaan kilpailuun osallistuneita opiskelijoita paremmuusjärjestykseen. Osanottajia oli mittava joukko eri oppilaitoksista ympäri Suomea. Tällä kertaa selkeästi muista erottui voittajaksi noussut Tampereen seudun ammattiopiston Henriikka Riihitupa. Hän on juuri sellainen aktiivinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen nuori, joita Nuori Merkonomi -kilpailussa halutaan palkita ja nostaa esiin. Henriikka Puurulaisen ohjaajana Tredussa toimi Seppo Pylvänäinen.

Toinen sija meni Salon seudun ammattiopistossa opiskelleelle Jere Paukkerille, joka niin ikään on kaikessa monipuolisuudessaan ja aktiivisuudessaan erinomainen esimerkki osaavasta nuoresta merkonomista. Paukkeria opinnoissaan ohjasi Sinikka Peltomäki. Kolmanneksi tiukassa kisassa tuli Liiketalousopisto Helmin Disa Lehto, joka kaksoistutkinnon suorittamisen ohella osallistui vielä aktiivisesti opiskelijoille tarjottuun muuhun toimintaan. Hänen ohjaajanaan toimi Marjo Hämäläinen. Kaikki sijoittuneet opiskelijat olivat tunnollisen opiskelun ja monipuolisen harrastuneisuuden lisäksi osallistuneet kansainväliseen toimintaan osana opintojaan. Jokainen osoitti myös opintojensa aikana merkittävää ammatillista kasvua.

Liiketalouden Osaajat onnittelevat kilpailussa sijoittuneita ja heidän ohjaajiaan! Tämän vuoden kilpailu on jo käynnissä, joten kannattaa osallistua!

Lue kilpailusta lisää täältä.

MERCURIAn Joni Niittyvuopiosta Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja 2014

Vuoden Liiketalouden Osaaja 2014 -kilpailu on ratkennut ja tällä kertaa voiton kotiin korjasi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen Joni Niittyvuopio. Hän oli kilpailuportfolioita arvioineen raadin mukaan erinomainen esimerkki siitä, miten opiskelut ja työ on mahdollista yhdistää ja löytää sitä kautta paitsi uutta osaamista, myös työtä ja liiketoimintaa. Niittyvuopion ohjaajana toimi Airi Taulos.

Kilpailun toinen sija meni Pirkanmaalle Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Jaakko Murtomäelle, jonka aktiivisuus ja kyky yhdistää työelämän ja opintojen haasteet tekivät raatiin vaikutuksen. Murtomäen ohjaajana toimi Minna Kuusinen. Kolmannelle tilalle ylsi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Maria Puurula-Karjalainen, jonka suhtautuminen oppimiseen elämänmittaisena matkana saivat raadin innostumaan. Puurula-Karjalainen aikoo jatkaa opintojaan vielä eteenpäinkin, mutta ammatillinen kehitys on ollut esimerkillisesti havaittavissa jo tähän asti. Puurula-Karjalaisen ohjaaja oli Perttu Huopalainen.

Kaikki sijoittuneet opiskelijat ja heidän ohjaajansa palkitaan maaliskuun palkintotilaisuudessa apurahoin. Lisäksi kilpailussa myönnettiin tänä vuonna myös kunniamaininta, joka menee Luksian Saila Heinimäelle.

Liiketalouden Osaajat onnittelee kilpailussa sijoittuneita!

Uusi vuosi ja uudet kujeet

LTA:n vuosi alkaa uusin kujein, kun liittokokouksessa valittu uusi puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen tarttuu liiton ruoriin. Lisäksi alkuvuosi alkaa Ystävä -kampanjan merkeissä. Jokainen LTA:n varsinainen jäsen voi tehdä ystävälleen tai työkaverilleen palveluksen:

Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma edunvalvontajärjestö, joka on panostaa toiminnassaan erityisesti henkilökohtaiseen palveluun niin työsuhdeneuvonnassa kuin muissakin palveluissa. Työelämän muututtua jokseenkin pirstaleiseksi, on myös jokaisen jäsenen tilanne usein erilainen ja toiveet sekä tarpeet neuvontapalveluiden suhteen yksilölliset. Tämän vuoksi liiketalouden osaajat saavat LTA:sta palvelua, neuvontaa ja tukea työpaikasta, koulutustaustasta tai (työehto)sopimuksesta riippumatta. Liiton kautta saa paitsi asiantuntevaa työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvavakuutuksen, myös työttömyysturvan JATTK-työttömyyskassan kautta sekä palkkaneuvontaa, koulutusta ja tietoa työelämän muutoksista. LTA:n kautta on mahdollista halutessaan päästä myös vaikuttamaan työelämän tulevaisuuteen, kannattaa siis suositella!

Hyvää alkanutta vuotta 2015! Tehdään siitä yhdessä erinomainen! 

Kurkista huikean Osaaja 2014 -seminaarin tunnelmiin ja fiilikseen!

Liiketalouden Liitto järjesti keväällä 2014 Osaaja -seminaarin Hämeenlinnassa, joka osoittautui todelliseksi osaamisen ilotulitukseksi ja ylitti ennakko-odotukset komeasti. Jotta myös muilla olisi mahdollisuus päästä kokemaan edes palasia tuosta mahtavasta päivästä (ja samalla tietysti paikalla olleet pystyvät fiilistelemään päivää näin talvisen pimeyden keskellä), kuvattiin seminaaripäivänä laajat materiaalit, joista nyt on koostettu videot. Tässä lyhyt piipahdus Osaaja 2014 -seminaarin tunnelmiin, olkaa hyvät!

LTA Osaaja 2014 - pähkinänkuoressa from Liiketalouden Liitto on Vimeo.

Miten työeläkejärjestelmä muuttuu uudistuksen myötä?

Työeläkejärjestelmää ollaan uudistamassa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat pitkään työeläkeuudistuksen aikaansaamiseksi ja yhteinen ratkaisu syntyi vihdoin syyskuun lopulla. Sopimukseen työeläketurvaan tehtävistä muutosehdotuksista päästiin lopulta EK:n, KT:n, SAK:n ja STTK:n yhteisvoimin. Videolla STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle kertoo, mitä muutoksia työeläkejärjestelmään ollaan nyt esittämässä ja mitä muutokset tarkoittavat käytännössä.



Työeläkejärjestelmän muutoksista voi lukea lisää muun muassa Eläkeuudistus.fi -sivuilta ja STTK:n verkkosivuilta.

ProAgria valmentaa: Taloushallinnon ammattilaisille kova kysyntä myös maatalousalalla

Taloushallintoalalla kärsitään selkeästä työvoimapulasta ja sama trendi näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Alan kova kasvu yhdistettynä korkeaan eläköitymisprosenttiin takaa sen, että lähivuosina tarvitaan jopa 2500 uutta ammattilaista alalle (Taloushallintoliiton jäsentutkimus 2013). Suurimpana haasteena on, että tällä hetkellä taloushallinto-osaajien kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Alalla on kova pula kokeneista ja osaavista tekijöistä vaativiin tehtäviin, joihin esimerkiksi taloushallintouransa alkutaipaleella olevien henkilöiden osaaminen ei vielä riitä.

Yksi tapa kehittyä taloushallinnon osaajasta alan kaipaamaksi asiantuntijaksi on rekrytoiva koulutusohjelma, jossa yhdistyy tehokkaasti käytännön työssäoppiminen haastavissa tehtävissä sekä korkeatasoinen, työtehtäviä tukeva koulutus. Ohjelman tavoitteena on, että taloushallinnon osaamista jo omaavat henkilöt pääsevät ohjelman kautta syventämään tai laajentamaan ammattitaitoaan ja sitä kautta nopeammin ottamaan seuraavan askeleen urallaan ja työllistymään yhä vaativampiin tehtäviin.

Myös maatalousalalla tarvitaan taloushallinnon asiantuntijoita ja siellä tehtävissä korostuu taloushallinnon osaamisen lisäksi myös erityisesti toimialaymmärrys. Palveluja ja osaamista maatalouden ja yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen tarjoava ProAgria etsiikin parhaillaan useita motivoituneita ammattilaisia kasvamaan talouden edelläkävijöiksi rekrytoivan koulutusohjelman kautta. ProAgria Taloushallinnon Valmennus -ohjelman kautta etsitään kehittymishaluisia henkilöitä, jotka haluavat kasvaa palkkahallinnon- tai taloushallinnon asiantuntijoiksi tai kirjanpitäjäksi mm. investointisuunnittelun, elinkeinoverolain, tilinpäätöksen ja/tai johdon konsultoinnin parissa. Kehittyviä taloushallinnon ammattilaisia haetaan usealle toimipisteelle eri puolille Suomea sekä ProAgria Tilipalveluihin että ProAgrian sisäiseen taloushallintoon.

Noin 6 kuukautta kestävän ohjelman aikana sinut perehdytetään käytännön työskentelyn kautta tehtäviin, joihin sinut on tarkoitus rekrytoida ohjelman päätteeksi ja saat lisäksi 18 päivää korkeatasoista koulutusta Eduhousen, Kassanetin sekä ProAgrian asiantuntijakouluttajilta. Mikäli sinua kiinnostaa näköalapaikka taloushallinnossa organisaatiossa, joka kulkee kehityksen kärjessä, kannattaa tutusta tarkemmin ProAgrian tarjoamiin urakehitysmahdollisuuksiin osoitteessa http://www.proagria.fi/proagriavalmennus.

Kesäduunari-info auttaa jälleen

Perjantaina aukeaa jälleen palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, STTK ja Akava) yhteinen Kesäduunari-info. Palvelu neuvoo jälleen nuorten kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Maksuton palvelu on kerännyt viime
kesinä yli 500 yhteydenottoa.

Kymmenettä kesää toimiva kesäduunari-info on suunnattu nuorille, heidän vanhemmilleen ja työnantajille. Yhteyttä voi ottaa jo ennen työsuhteen alkua. Kysyä voi esimerkiksi palkoista, työvuoroista tai työsopimuksen laatimiseen liittyvistä seikoista.

Kesäduunarineuvoja Sini Siikström muistuttaa, että työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Työehtoihin liittyvät työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä epäselvät kohdat on syytä selvittää ennen nimen allekirjoittamista.

Kysyminen kannattaa!

 – Älä koskaan epäröi kysyä. Ja pidä huoli, että saat riittävän perehdytyksen työhösi. Työnantaja on velvollinen antamaan ohjausta esimerkiksi työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden toimintatavoista ja työturvallisuudesta.

Perehdytyksessä työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijän koulutustausta, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Kunnon ohjaus vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää työhyvinvointia.

Kesäduunari-info aukeaa 2. toukokuuta ja on avoinna 29. elokuuta saakka. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelu käy myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari.

Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Blogivieraana Barona: Haetko uusia töitä ja haasteita taloushallinnosta?

Suhdanteesta riippumatta, yrityksissä ja yhteisöissä on jatkuvaa tarvetta osaaville taloushallinnon tekijöille. Useimmiten asiakkaamme tiedustelevat osaajia vakituisiin työsuhteisiin, mutta myös määräaikaisia projektitehtäviä on tarjolla. Voit hakea ja valita työn, joka sopii juuri sinun elämäntilanteeseesi.

Etsimme monenlaisia osaajia

Haemme osaajia hyvinkin monipuolisiin tehtäviin, taloushallinnon eri rooleihin. Kauttamme työllistyy asiantuntijoita sekä toimihenkilöitä asiakasyritysten eri organisaatiotasoille. Haastattelen päivittäin mm. pääkirjanpitäjiä, kirjanpitäjiä, avustavan taloushallinnon osaajia, luotonvalvojia sekä palkanlaskijoita. Rekrytoimme yrityksiin myös controller -osaajia, tulevaisuuden asiantuntijoita, tiiminvetäjiä sekä henkilöitä esimiestehtäviin. Omista intresseistä riippuen, taloushallinnon ammattilainen voi lisäksi roolissaan hoitaa henkilöstöasioita tai hallintotehtäviä.
Jatkuva kehittyminen

Monipuolinen tietotekninen osaaminen sekä järjestelmäkehityksen parissa työskentely ovat taloushallinnon ammattilaisten tätä päivää ja tulevaisuutta.  Kansainvälisyys korostuu yhä useammin myös taloushallinnon työtehtävissä. Tämän myötä mm. ruotsin ja englannin kielen käyttö on monessa yrityksessä arkipäivää.
Kehittyminen ja kehittäminen ovat avainasioita myös taloushallinnossa. Pystytkö kehittämään osaamistasi nykyisessä työpaikassasi? Mieti, minkälainen työ veisi sinun osaamistasi eteenpäin ja tukisi urakehitystäsi.

Asenne ratkaisee

Suosittelen sinua aktivoitumaan avoimella hakemuksella tai hakemaan kohdennettua, mielenkiintoista tehtävää, jonka sivuiltamme olet löytänyt. Jättäessäsi avoimen hakemuksen, pyydämme sinut avoimeen haastatteluun. Kun tarjolle tulee sinun profiiliisi ja toiveisiisi sopiva työpaikka, olemme yhteydessä. Muista että työnhaussa voi tulla yllättäviäkin mahdollisuuksia ja paikkoja voi tulla hakuun nopealla syklillä. Täytä Oma Profiili osoitteessa oma.barona.fi

Kaikkein oleellisinta työnhaussa on osaamisen lisäksi itse henkilö. Oikea asenne ja motivaatio ovat vahvoja työllistymisen valtteja sekä toimihenkilö että asiantuntijatasolla. Ole rohkeasti oma itsesi ja tuo vahvuutesi esille. Uudet haasteet odottavat sinua!

Ota yhteyttä ja jutellaan urasi seuraavasta vaiheesta!

Tuija Tenhunen, Seniorikonsultti
puh. 040 830 7628
tuija.tenhunen@barona.fi

Barona tarjoaa sinulle monipuoliset työmahdollisuudet yhdeksällä eri alalla
urasi vaiheesta riippumatta. Kaikki avoimet työpaikkamme tavoitat yhdellä hakemuksella.

Rekrytoimme vuosittain noin 10 000 ammattilaista asiakaspalvelu-, engineering-, IT-, logistiikka-, myynti ja markkinointi-, rakennus-, sosiaali- ja terveys, taloushallinto- ja teollisuusalojen tehtäviin. Tarjoamme uusia työmahdollisuuksia niin nuorille osaajille kuin myös kokeneille alansa asiantuntijoille. Avullamme löydät kesätyöt, osa-aikaiset, määräaikaiset sekä vakituiset työsuhteet. Lisäksi rekrytoivat koulutusohjelmamme voivat auttaa sinut uuden urasi alkuun.

Kannattaa palkata mies?

Sosiaalista mediaa selatessa on saanut huomata, että monella on meinannut aamukahvit mennä väärään kurkkuun aamun Hesaria lukiessa. Eikä ihme, kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner toteaa melko suoraan, että palkkaamisessa kannattaisi suosia ennemmin miehiä kuin naisia. Koko jutun voi lukea täältä ja alla suora lainaus edustajan kommentista:

"KAN­NAT­TAA mie­luum­min pal­ka­ta nuo­ria mie­hiä kuin nuo­ria nai­sia. Vii­sain oli­sin ol­lut kun oli­sin ot­ta­nut vuon­na 2007 nuo­ren mie­hen avus­ta­jak­si, ei oli­si tul­lut äi­tiys­lo­man si­jai­sia ja si­jai­sen si­jai­sia."


Valitettavasti Ruohonen-Lerner ei todennäköisesti ole ajatuksineen yksin ja saa ainakin hiljaista tukea pienyrittäjiltä, joille sijaisten palkkaaminen on ollut tuttua. Yhtä harmillista on kuitenkin sekä asian sanominen ääneen että miettiminen hiljaa itsekseen, koska tämän tyyppinen ajatusmaailma vaikuttaa edelleen negatiivisesti naisten palkkaamiseen, palkkaukseen, urakehitykseen ja eläkkeisiin.

Ja juuri näistä syistä on erittäin tärkeää, että vanhemmuuden kulut saadaan tulevaisuudessa jaettua tasaisemmin perheen molempien vanhempien kesken. Tästä hyötyvät niin perheet kuin työnantajatkin. Ja jatkossa Pirkkokin voi palkata itselleen parhaan mahdollisen avustajan, oli hän siten kumpaa sukupuolta tahansa.

Homo laboris, part 1: Nuorukainen pyrkii lauman jäseneksi