Ystäväkampanja 2016 - Suosittele LTA:n jäsenyyttä!

Whoop! Se on taas täällä, nimittäin LTA:n ystäväkampanja vuosimallia 2016! Tee siis ystävälle ja/tai työkaverille palvelus ja suosittele LTA:n jäsenyyttä! Jos ystäväsi liittyy LTA:n jäseneksi kampanja-aikana 14.2.–31.3.2016, saatte molemmat S-ketjun 50 euron lahjakortin, jonka voitte käyttää johonkin kivaan joko yhdessä tai erikseen!

LTA on liiketalouden osaajien oma edunvalvontajärjestö, joka panostaa toiminnassaan erityisesti henkilökohtaiseen palveluun niin työsuhdeneuvonnassa kuin muissakin palveluissa. Pirstaloituneessa työelämässä on jokaisen jäsenen tilanne usein erilainen ja toiveet sekä tarpeet neuvontapalveluillekin yksilölliset. Tämän vuoksi LTA:sta saa neuvontaa ja tukea työpaikasta, koulutustaustasta tai (työehto)sopimuksesta riippumatta. LTA:sta saa paitsi asiantuntevaa työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvavakuutuksen, myös työttömyysturvan JATTK-työttömyyskassan kautta sekä koulutusta ja tietoa työelämän muutoksista. Kannattaa siis suositella!

LTA:n jäseneksi voi liittyä kätevästi täällä: http://www.liiketaloudenliitto.fi/jasenyys/liittymislomake

PS. Kampanja koskee LTA:n varsinaisia jäseniä sekä varsinaiseksi jäseniksi liittyviä uusia jäseniä. 

Kesäsarja: Mitä jos sairastun, kuinka pitkään saan palkkaa?

Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

Mikäli työntekijän työkyvyttömyys johtuu muusta kuin sairaudesta tai tapaturmasta, ei työntekijällä ole oikeutta sairausajan palkkaan. Esim. jos kauneusleikkaukselle ei ole lääketieteellistä perustetta, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa leikkaukseen ja leikkauksesta toipumiseen käytetystä ajasta. Työntekijän työkyvyttömyyttä arvioidaan työntekijän työsopimuksen mukaisen työn perusteella. Jos esim. istumatyötä tekevälle henkilölle tapahtuu jalkaan sattuva tapaturma, saattaa hän vammastaan huolimatta olla kykeneväinen tekemään työtään.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavana selvityksenä pidetään lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökunnan antamaa todistusta. Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, millaista selvitystä työntekijältä edellytetään sairauspoissaolotilanteissa. Joissain työpaikoissa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan lääkärintodistus vaaditaan vasta kolmen sairauspäivän jälkeen. Selvitä, mikä on oman työpaikkasi käytäntö sairauspoissaolotilanteissa, ja miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle. Kaikki työnantajat eivät hyväksy esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla tapahtuvaa ilmoittamista poissaolosta. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.  Esteen sairausajan palkan maksulle saattavat muodostaa esim. tilanteet, joissa työntekijä tappelee vapaa-aikanaan, ja loukkaantuu tässä yhteydessä tai jos työntekijä syyllistyy rattijuopumukseen ja aiheuttaa tässä yhteydessä itselleen työkyvyttömyyden.

Useimpien alojen työehtosopimuksissa on määräyksiä merkittävästi lakisääteistä pidemmältä ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Selvitä oman alasi työehtosopimuksesta määräykset sairausajan palkanmaksusta.  Sairausajan palkanmaksusta on voitu sopia lakisääteistä paremmin myös työsopimuksessa. Jos alalla ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, kannattaa lakisääteistä pidemmältä ajalta maksettavasta sairausajan palkasta sopia jo työsopimuksessa.

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Kesäsarja: Kuluuko minulta lomapäiviä, jos sairastun lomani aikana perjantaina?

Vuosilomalaki oikeuttaa vuosiloman siirtoon, jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Loman siirtoa on pyydettävä, ja työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista. Selvitä, mikä on työpaikkasi käytäntö, eli edellyttääkö työnantaja lääkärintodistuksen toimittamista jo heti ensimmäiseltä sairauspäivältä. Esimerkiksi jos sairastut kesken lomaasi perjantai-iltana, ja ilmoitat tästä työnantajallesi, sekä toimitat työnantajan tätä edellyttäessä lääkärintodistuksen, ei lauantai ja tätä mahdollisesti seuraavan viikon lomapäivät kulu sairausloman aikana.

Milloin voin pitää sairauden vuoksi siirretyt lomapäiväni?

Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on annettava kesälomakaudella (eli syyskuun loppuun mennessä), ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana, ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.

Työnantaja päättää siirretyn loman ajankohdan. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Kesäsarja: Mitä kannattaa huomioida, jos olen tekemässä toimitusjohtajasopimusta?

Toimitusjohtajaa pidetään oikeuskäytännössä vakiintuneen tulkinnan mukaisesti osakeyhtiölain perusteella yhtiön toimielimenä. Näin ollen toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa. Käytännössä siis toimitusjohtajan osalta ei tule noudatettavaksi muutoin työntekijöiden osalta noudatettavat työelämää koskevat lainsäännökset, kuten työsopimuslaki, jos tästä ei ole erikseen sovittu sopimuksella.

Vaikka toimitusjohtaja ei ole työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa osakeyhtiöön,  työntekijän eläkelakia sovellettaessa työntekijään rinnastetaan tietyin edellytyksin osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö. Myös tapaturmavakuutuslakia sovelletaan myös toimitusjohtajaan, paitsi jos osakeyhtiön toimihenkilö joko yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta.

Toimitusjohtajasopimuksessa on syytä olla mainittuna ainakin sopimusosapuolet, toimen aloittaminen ja tehtävänkuvaus, mahdolliset sivutoimet, työaika, palkkaus, luontoisedut, bonukset, optiot, eläke-etuudet, vakuutukset, lomaoikeudet, sairausajan palkka, matkakustannusten korvaukset, salassapitovelvoitteet, kilpailunrajoitukset, keksinnöt, irtisanomisaika sekä erillinen erokorvaus. Toimitusjohtajan sopimuksen päättämiseen ei tarvita mitään työsopimuslain mukaisia perusteita, joten osapuolet voivat vapaasti sopimuksella sopia toimitusjohtajasopimuksen päättämiseen liittyvistä menettelyistä. Toimitusjohtajasopimusta tehtäessä on siis syytä olla erityisen tarkkana, sekä tarvittaessa tarkastaa sopimus etukäteen liiton toimistossa.

LTA:n jäsenilleen tarjoama oikeusturvavakuutus ja sen tarjoama turva ei koske toimitusjohtaja-asemassa olevaa, oikeusturvavakuutus korvaa ainoastaan työsuhteesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja.

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.

Kesäsarja: Työntekijän lojaliteettivelvoite

Mitä lojaliteettivelvoite tarkoittaa?

Työsopimuksen tekeminen perustuu molemminpuoliseen sopimiseen. Sopimisessa yleisenä lähtökohtana on se, että osapuolten toimissa huomioidaan ainakin jonkinasteisesti toisen sopijapuolen tärkeitä etuja. Työsopimuksella työntekijä sopii työnantajansa kanssa työn tekemisestä palkkaa vastaan työnantajansa työn johdon ja valvonnan alaisena. Samalla työntekijä ja työnantaja tulevat toisiaaan kohtaan sidotuiksi eri työsuhteen ehtoja sääntelevien lakien, kuten työsopimuslain piiriin. Työnantajaa velvoittaa omalta osaltaan, palkanmaksun lisäksi,  työsopimuslain säännösten perusteella velvoite edistää suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tämä velvoite voi käytännössä tarkoittaa esim. kehityskeskusteluiden käymistä ja erilaisia kehittämispäiviä. Työntekijää taas velvoitetaan työsopimuslain säännösten perusteella välttämään toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Yleinen lojaliteettivelvoite alkaa työsopimuksen solmimisesta, ja kestää työsuhteen päättymiseen saakka. Käytännössä tämä velvoite voi tarkoittaa esimerkiksi velvollisuutta välttää raaka- ja tarveaineiden tuhlausta.

Rikonko lojaliteettivelvoitettani, jos arvostelen työnantajaani vapaa-ajalla

Lojaliteettivelvoite on työsopimuslain perusteella työntekijälle seuraava yleisvelvoite, joka velvoittaa työntekijää myös vapaa-ajalla. Mitään tyhjentävää määrittelyä ei voi etukäteen tehdä sen suhteen, mikä kuuluu lojaliteettivelvoitteeen piiriin, ja minkä suhteen työntekijällä taas on yleisesti muuten sananvapautensa perusteella ilmaisuvapaus. Lähtökohtana kuitenkin on se, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä sijoittuu organisaation sisällä, sitä kriittisempää on arviointi sen suhteen, onko työntekijä rikkonut lojaliteettivelvoitettaan. Selvää on, että työntekijän tulee esimerkiksi jättää ilmaisematta paikkansapitämättömät, yrityksen kannalta haitalliset lausunnot.

Oikeuskäytäntöä lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta on suhteellisen vähän. Eräässä työtuomioistuimen ratkaisussa (TT 2011-17) on työntekijän lojaliteettivelvoitetta arvioitu seuraavasti "Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta.

Työntekijä oli siten toiminnallaan rikkonut työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalta ei näissä olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla oli ollut tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen."

Kesäsarjassa käydään läpi työsuhdekysymyksiä, jotka on julkaistu Liiketalous -lehdessä työsuhdelakimiehen palstalla. Kysymyksiin lehdessä vastaa työsuhdelakimies Anna Hellén.